Virallinen nimi | Pikku Myy | Painotus | Estepainotteinen |
Kutsumanimi | Myy | Koulutus | heA, re90cm, tutustumis |
Syntynyt & ikä | 17.11.2009, ikä alhaalla | Väri & säkä | Vaaleanpunaruunikko, 156cm |
Rekisterinumero | VH12-018-1057 | Omistaja | Pierre (VRL-10531) |
Rotu & skp | Suomenhevonen, tamma | Kasvattaja | Puolikuun Ratsutila |
Saavutukset:
SLA-I (2015 syyskuun tilaisuus, 13(4-3-3-3)+21+20+25+13=92p.)
ERJ-I (2015 lokakuun tilaisuus, 7,5+40+18+22+15=102,5p.)
Luonnekuvaus
Yleisesti ottaen Myy on kiltti ja yhteistyöhaluinen tammaneiti. Joskus Myyllä saattaa olla omia vikurointitapojaan, mutta ei sekään ole mitenkään ylitsepääsemätöntä, eli jos ei ole mikään ihan heikkohermoinen tapaus, niin Myyn kanssa tulee toimeen. Yleisesti ottaen tamma tulee myöskin muiden hevosten kanssa toimeen, mutta tamma ei siedä toisten tammojen uhittelua, eli ei minkäänlaista luimimista ja mitään. Tämän takia kannattaakin olla sata prosenttisen varma Myyn tarha- ja laidunkavereista, ennen kuin niitä laittaa samaan tilaan. Emmehän kukaan halua, että Myylle käy mitään (tai millekään muullekaan hevoselle).
Ratsastettaessa Myy ei sitten olekaan ihan niin kiltti tapaus kuin hoidettaessa ja ratsastajan apujenkäyttö pistetäänkin Myyn kanssa todelliseen testiin. Myy sopiikin erityisesti ratsuksi sellaiselle, joka haluaa hiukan haastetta ja ei halua niin sanotusti automaattihevosta. Myyn kanssa tuo nimittäin toteutuu enemmän kuin hyvin, sillä Myyltä ei saa mitään ilmaiseksi ratsastuksen suhteen. Myy on koulutustasoltaan niin sanottu keskivertohevonen ja sen tähden tältä tammalta ei kannata odottaa mitään kauhean suurta oikeastaan missään lajissa, joku erityisen taitava ratsastaja saattaa kylläkin saada Myystä irtoamaan enemmänkin kapasiteettia. Esteratsastuksessa kannattaa olla erityisen varma apujen käyttö taidostaan, sillä jos et anna oikeita apuja oikeaan aikaan, niin voit olla varma että Myy kieltää ja pahimmassa tapauksessa jopa tiputtaa selästään. Maastossa Myyn kanssa on hiukan helpompi mennä, sillä siellä Myykin on huomattavasti rentoutuneempi ja sen kanssa on helpompi toimia. Kisapaikalla tuntuu, että Myyn ratsastettavuus hankaloituu entisestään, sillä tämä tamma tuntuu stressaavan tilannetta erityisen paljon.
Hoidettaessa Myy saattaa touhuilla omiaan ja olla niin sanotusti poissa olevan oloinen, mutta pääsääntöisesti Myy kyllä pysyy kiltisti paikallaan koko hoitotoimenpiteen ajan. Myylle siis melkeinpä pärjäisi hoitamisessa myös hiukan kokemattomampi ihminen. Kun tarkkaan miettii, niin Myyllä ei oikeastaan ole mitään asiaa, minkä suhteen se vikuroisi. Joku saattaa aluksi pelästyä Myyn haahuilua karsinassaan, mutta ei se mitään vakavaa ole, Myy todennäköisesti miettii vain, että mihin kaikki makupalat on piilotettu. Talutettaessa Myy kävelee leppoisasti ja rauhallisesti taluttajansa vierellä ja mitään pelkoa ei ole mahdollisesta vikuroinnista. Muille hevosille Myy saattaa hiukan hirnahdella niiden ohi mennessä, mutta sekään ei millään tavalla hankaloita talutusta. Erityisesti Myy nauttii siitä, jos se pääsee talutuslenkillään maistelemaan ruohoa riimussa ja siinä vierähtäisi helposti Myyn kanssa vaikka koko päiväkin. Kuljetusautoonkin Myy menee hyvin kiltisti ja kuin vanha tekijä.
© *lumienkuli*, kiitos!
Kuvagalleria
Sukutaulu
i. Kivikadun Enska sh, vprt, 159cm, evm |
ii. Eljas sh, trt, 162cm, evm |
iii. Elokööri sh, trpt, 165cm, evm | iie. Ennimalli sh, vrn, 160cm, evm |
ie. Liljakan Mymmeli sh, vprt, 158cm, evm |
iei. Pyypito sh, prt, 156cm, evm |
iee. Haka-ahon Mysli sh, vrt, 159cm, evm | ||
e. Niiskuneiti sh, vrn, 154cm, evm |
ei. Neppari-Eetu sh, rn, 159cm, evm |
eii. Reetueemeli sh, rn, 155cm, evm |
eie. Nelli-Maria sh, prn, 160cm, evm | ee. Vilijonkka sh, vrt, 153cm, evm |
eei. Veklari sh, vprt, 157cm, evm |
eee. Justiina sh, rt, 153cm, evm |
i. Kivikadun Enska oli komea suomenhevosori, joka näytti aikoinaan loistavaa osaamistaan koulu- ja esteradoilla. Orin kasvatti Kivikadun siittola, josta se myytiin ratsukoulutuksen jälkeen kilpailemisesta kiinnostuneeseen perheeseen. Helppo a tasoinen, rataesteitä 100cm korkeudella hyppäävä Enska pääsikin ensimmäisiin kilpailuihinsa jo heti neljän vuoden iässä. Ori aloitti ensin helpoista luokista siirtyen yhä haastavampiin, ja viiden vuoden ikäisenä se jo voittikin kilpailun kuin kilpailun omalla tasollaan. Reilun kymmenvuotisen kilpauransa aikana Enska kerkesikin voittaa jos jonkinmoista cupia ja ikämestaruuksia molemmissa lajeissa. Väritykseltään tämä kova kisatykki oli vaaleanpunarautias kera tähtipään ja säkäkorkeutta se omasi vajaat 159cm. Luonteeltaan Enska oli hyvin orimainen, periksiantamaton ja vaativa, mutta kuitenkin kilpailuissa se oli hyvin tarmokas ja voitonhaluinen. Menestyksekkään kilpauransa myötä monet ratsutammojen omistajat haaveilivat juuri Enskaa varsojensä isäksi, eikä tietenkään ihme. Ori sai toistakymmentä hienoa jälkeläistä elämänsä aikana, joille se periytti kilpahevosen ominaisuuksia. Enska lopetettiin jalkavaivan seurauksena 24 vuoden iässä.
ii. Eljas oli Kalevi Marttilan kasvattama ori, joka oli melkoinen monitoimihevonen. Eljasta käytettiin niin ratsun virassa kuin myös työhevosena peltotöissä, ja nähtiin sitä muutamaan otteeseen myös raviradoilla. Koulupainotteinen ori kilpaili nuoruusvuosinaan paikallisissa koulukilpailuissa helpoissa luokissa, joissa se niittikin kohtuullisen hyvin tulosta. Myös raveissa Eljas juoksi muutaman hyvän juoksun, mutta vähitellen se alkoi olemaan niin laukkaherkkä, että ne kilpailut saivat jäädä sikseen. Ori ei kuitenkaan ollut missää vaiheessa mikään varsinainen kilpahevonen, vaan kasvattajansa perheen perheenjäsen, joka toimi eritoten heidän puskaratsun virassa. Perheen innostuessa kokeilemaan myös kasvatustyötä, astuttivat he Eljaksella muutamat omat tammansa sekä lisäksi parit naapureiden tammat. Täten ori sai viisi mukavaa jälkeläistä, joista vain yhdestä kehittyi menestynyt kilparatsu muiden jälkeläisten jäädessä unholaan. Luonteeltaan Eljas osasi olla välillä todellinen hapannaama, joka näykki kasvattajansa lapsia, mutta Kalevin käsittelyssä se oli kuin sulaa vahaa. Ulkonäköä orilla riitti vaikka muille jakaa: se nimittäin sulatti jokaisen kukkahattutädin sydämet komealla ulkomuodollaan. Väritykseltään se oli tummanrautias ja säkäkorkeutta sillä oli 162cm. Eljas menehtyi sairaskohtaukseen omalla kotilaitumellaan ollessaan jo kunnioitettavassa 27 vuoden iässä.
ie. Liljakan Mymmeli oli kuvankaunis suomenhevostamma, joka menestyi aikoinaan eritoten näyttelykehissä. Mymmeli omasi suomenhevoselle tyypillisen rakenteen, se oli sopusuhtainen ja sopivasti lihaksikas hyvällä kaulalla ja erittäin nätillä päällä. Ei siis ihme, että se keräsi matkaansa useita luokkavoittoja saaden lukuisia BIS sijoituksia. Väritykseltään tämä ihastuttava tamma oli vaaleanpunarautias ja säkäkorkeutta se omasi vajaat 158cm. Luonteeltaan Mymmeli oli lapsirakas ja äärettömän kiltti käsiteltävä, mutta esimerkiksi ratsastaessa se oli hyvin herkkä eikä siten sietänyt kovinkaan ronskeja otteita. Tamma oli muutoin ratsastaessa oikein mukava peli, sillä kapasiteettia rataesteillä riitti 80cm asti ja koulussa se taittoi helppo b luokan. Kilpailuissa Mymmeli muutaman kerran pyörähti, mutta kummoisempaa tulosta se ei niissä koskaan matkaansa kerännyt. Lempeän luonteensa vuoksi se oli kuitenkin juuri sopiva siitostamma ja siten se saikin elämänsä aikana kuusi hienoa jälkeläistä. Jälkeläisilleen Mymmeli periytti hyvää rakennettaan. Tamma lopetettiin vanhuuden oireisiin sen ollessa 24 vuoden ikäinen.
e. Niiskuneiti, tutummin pelkkä Neiti, oli kirjaimellisesti nimensä mukaisesti todellinen Neiti isolla ännällä. Tamma oli hyvin oman arvonsa tunteva hevonen, joka ei sietänyt muilta hevosilta saati ihmisiltäkään pomottelua. Niiskuneidin kasvatti Johanna Oravainen, joka möi tamman heti vieroitettuaan sen emästä eteenpäin. Ilmeisesti Neiti ei varsanakaan ketään hurmannut, joten se kiersi nuoruusvuotensa tiuhaan tahtii eri kodeissa. Seitsemän vuoden ikäisenä tamma vasta löysi oman ihmisensä, joka koulutti sen mukavaksi harrasteratsuksi. Helppo a tasoinen, rataesteitä metrin verran hyppäävää Neitiä nähtiin parina vuonna aktiivisesti koulu- ja estekisoissa. Koulussa tamma oli selkeäisti esteitä parempi näyttävän liikkeensä vuoksi, josta kertookin kymmenet sijoitukset. Väritykseltään Neiti oli kauniin vaaleanruunikko kera läsipään ja säkäkorkeutta se omasi noin 154cm. Jalostukseen tammaa ei ennätetty käyttämään kuin yhden jälkeläisen verran, jolloin se saikin varsakseen ihastuttavan Pikku Myyn. Niiskuneiti jouduttiin lopettamaan tapaturman seurauksena sen ollessa vasta 16 vuotias.
ei. Neppari-Eetu oli epäilemättä yksi aikansa menestyneimpiä esteratsuja, se aloitti kilpailemisen jo neljän vuoden iässä, kilpaillein aina 16 vuoden ikään asti. Yli kymmenen vuotisen kilpauransa aikana eteen ennätti tulla jos jonkinmoista mutkaa ja loukkaantumista matkaan, mutta aina "Eetu" löysi vastoinkäymisistä huolimatta tiensä huipulle. Kapasiteettia orilla riitti rataesteillä 110cm asti, jonka parissa siltä löytyykin yli 50 sijoitusta, sisältäen muutamat cup-voitot. Myös koulukilpailuissa Eetua jonkin verran nähtiin helpoissa luokissa hyvällä menestyksellä, mutta koska omistaja oli estepainotteinen, ei koulun kilpaileminen ollut hänelle mieleistä. Luonteeltaan ori oli hyvin varmajalkainen ja tasainen ratsastettava, eikä se maasta käsiteltäessäkään ollut yhtään hassumpi. Tietenkin tämä suloinen nallen luonteen omaava ori oli hyvin haluttua kauraa jalostuksessa, jonka vuoksi se astui erilaisia ratsutammoja useita kymmeniä kappaleita. Suurin osa Eetun jälkeläisistä menestyi myöhemmin hyvin niin rataesteillä kuin myös kouluratsastuksessa. Säkäkorkeutta orilla riitti 159cm ja väritykseltään tämä oli ruunikko kera tähtipään ja etujalkojen sukkien. Eetu eli koko elämänsä kasvattajansa hoivissa, kunnes se täytyi 21 vuoden ikäisenä lopettaa useamman vuoden vaivanneiden jalkavaivojen vuoksi.
ee. Vilijonkka oli Niiskuneidin tavoin Johanna Oravaisen kasvattama suomenhevostamma, joka menestyi erinomaisesti kouluradoilla. "Lilli" oli äärettömän taitava kouluratsu, kilpailtiinhan sillä aktiivisesti vaativissa luokissa asti useiden vuosien ajan. Tamma voitti jos jonkinmoista kilpailua, ja kun muut sijoitukset laitetaan vielä päälle, niin on tuloksena melkoinen ruusukeläjä. Menestyksekkään kilpauransa jälkeen Lilli siirtyi muidenkin Johannan omistamien tammojen tavoin siitoshevosen rooliin. Lilliä käytettiin jalostukseen viiden jälkeläisen verran ja kaikki sen astuneet orit olivat tamman tavoin menestyneitä kilparatsuja. Täten sen jälkeläiset menestyivät hyvin kilpailuissa omaten emältään kouluratsun liikkeitä. Luonteeltaan Lilli oli maasta käsiteltynä hieman hankala ja omapäinen, mutta kun sen selkään kiipesi, oli tamma äärimmäisen nöyrä ja yhteistyökykyinen ratsu. Väritykseltään hyvärakenteinen tamma oli vaaleanrautias ja säkäkorkeutta se omasi 153cm. Lilli menehtyi harmillisesti kohtutulehdukseen viimeisen jälkeläisensä jälkeen, ollessaan 17 vuoden ikäinen.
© tvisha, kiitos!
Jälkeläiset
Sukupuoli & nimi | Syntynyt | Isä | Omistaja |
t. Kadotettu Viuhti | 27.07.2014 | Valkoosin Vieheke | tvisha, Mörkövaara |
o. Kadotettu Päre | 01.05.2014 | Potsojoo | Cannabia, Pirunkorpi |
t. Turmaletajan Pikkuinen | 22.03.2014 | Valheen Repäys | Naxu, Kisatalli Mango |
o. Kadotettu Taskumalli | 05.01.2014 | Taskukokoinen | Sylvester, Tiilikanoja |
o. Kadotettu Hosuli | 07.07.2013 | Turjakkeen Tarantella | Mariella, Marike |
t. SH Murtima | 11.08.2010 | Samean Jouhi | Pierre, Kadotetut |
Kilpailukalenteri
VSR (sijoituksia 14 kpl, cup-sijoituksia 07 kpl)23.06.2013 (Kutsu), 3. tutustumis, 1/822.06.2013 (Kutsu), 3. tutustumis, 2/8 17.06.2013 (Kutsu), 3. tutustumis, 2/8 16.06.2013 (Kutsu), 4. 90cm, 3/11 14.06.2013 (Kutsu), 4. 90cm, 3/11 12.06.2013 (Kutsu), 4. 90cm, 3/11 10.02.2013 (Kutsu), 4. 90cm, 1/12 27.07.2012 (Kutsu), 4. 90cm, 3/16 27.07.2012 (Kutsu), 2. tutustumis, 1/7 16.09.2011 (Kutsu), 2. 90cm, 2/40 05.09.2011 (Kutsu), 2. 90cm, 2/40 04.09.2011 (Kutsu), 2. 90cm, 5/40 02.09.2011 (Kutsu), 2. 80cm, 2/15 30.07.2011 (Kutsu), 4. 90cm, 3/17 30.04.2014 kenttä-cup (Kutsu), 3. tutustumis, 4/27 31.01.2014 este-cup (Kutsu), 3. 90cm, 4/67 31.08.2013 kenttä-cup (Kutsu), 3. tutustumis, 3/26 30.06.2013 este-cup (Kutsu), 2. 80cm, 3/42 31.05.2012 este-cup (Kutsu), 3. 90cm, 5/46 29.02.2012 este-cup (Kutsu), 3. 90cm, 8/70 30.11.2011 este-cup (Kutsu), 4. 90cm, 5/67 KERJ (sijoituksia 22 kpl, cup-sijoituksia 00 kpl)09.06.2014 (Kutsu), 1. harraste, 5/4006.06.2014 (Kutsu), 1. harraste, 6/40 23.03.2014 (Kutsu), 1. harraste, 4/26 16.04.2013 (Kutsu), 2. tutustumis, 4/20 15.04.2013 (Kutsu), 2. tutustumis, 1/20 05.04.2013 (Kutsu), 1. tutustumis, 3/37 01.04.2013 (Kutsu), 1. tutustumis, 4/37 17.03.2013 (Kutsu), 1. harraste, 3/48 16.03.2013 (Kutsu), 1. harraste, 6/48 13.03.2013 (Kutsu), 1. harraste, 3/48 06.03.2013 (Kutsu), 1. harraste, 5/30 05.03.2013 (Kutsu), 1. harraste, 1/30 14.02.2013 (Kutsu), 2. tutustumis, 4/40 10.02.2013 (Kutsu), 2. tutustumis, 4/40 09.02.2013 (Kutsu), 2. tutustumis, 2/40 22.01.2013 (Kutsu), 3. tutustumis, 4/40 30.06.2012 (Kutsu), 1. tutustumis, 6/50 12.05.2012 (Kutsu), 3. tutustumis, 5/38 08.05.2012 (Kutsu), 3. tutustumis, 3/38 14.03.2012 (Kutsu), 1. tutustumis, 7/50 12.03.2012 (Kutsu), 1. tutustumis, 6/50 02.03.2012 (Kutsu), 4. tutustumis, 1/27 MEJ (sijoituksia 04 kpl, cup-sijoituksia 00 kpl)31.03.2013 (Kutsu), 6. 90cm, 4/2731.03.2012 (Kutsu), 4. 90cm, 4/49 26.03.2012 (Kutsu), 4. 90cm, 4/49 29.02.2012 (Kutsu), 1. 90cm, 1/14 KRJ (sijoituksia 16 kpl, cup-sijoituksia 00 kpl)17.01.2015 (Kutsu), 2. helppo A, 3/4013.01.2015 (Kutsu), 2. helppo A, 2/40 27.10.2014 (Kutsu), 5. helppo B, 4/40 25.10.2014 (Kutsu), 5. helppo B, 2/40 24.10.2014 (Kutsu), 5. helppo B, 2/40 17.09.2014 (Kutsu), 4. KN Special, 3/40 16.09.2014 (Kutsu), 3. helppo A, 4/30 15.09.2014 (Kutsu), 2. helppo A, 7/50 14.09.2014 (Kutsu), 5. helppo A, 1/40 13.09.2014 (Kutsu), 5. helppo A, 6/40 11.09.2014 (Kutsu), 2. helppo B, 8/100 10.09.2014 (Kutsu), 5. helppo A, 1/40 09.09.2014 (Kutsu), 4. helppo A, 5/30 07.09.2014 (Kutsu), 5. helppo A, 2/40 04.09.2014 (Kutsu), 3. helppo A, 5/30 31.08.2014 (Kutsu), 6. helppo A, 2/100 |
ERJ (sijoituksia 54 kpl, cup-sijoituksia 01 kpl)02.06.2014 (Kutsu), 2. 80cm, 1/8220.06.2013 (Kutsu), 1. 90cm, 5/30 19.06.2013 (Kutsu), 2. 90cm, 4/24 11.06.2013 (Kutsu), 2. 90cm, 7/50 08.06.2013 (Kutsu), 2. 90cm, 6/50 29.04.2013 (Kutsu), 2. 90cm, 2/40 16.04.2013 (Kutsu), 1. 80cm, 4/28 07.04.2013 (Kutsu), 3. 90cm, 5/50 04.04.2013 (Kutsu), 3. 90cm, 2/50 04.03.2013 (Kutsu), 3. 90cm, 6/50 03.03.2013 (Kutsu), 3. 90cm, 7/50 02.03.2013 (Kutsu), 3. 90cm, 4/50 02.03.2013 (Kutsu), 3. 80cm, 1/40 02.03.2013 (Kutsu), 2. 90cm, 5/50 01.03.2013 (Kutsu), 3. 80cm, 5/40 28.02.2013 (Kutsu), 3. 90cm, 3/40 28.02.2013 (Kutsu), 3. 90cm, 5/50 27.02.2013 (Kutsu), 3. 90cm, 3/50 27.02.2013 (Kutsu), 3. 80cm, 3/40 25.02.2013 (Kutsu), 3. 90cm, 5/40 25.02.2013 (Kutsu), 3. 80cm, 2/40 24.02.2013 (Kutsu), 3. 90cm, 5/38 20.02.2013 (Kutsu), 3. 90cm, 1/40 18.02.2013 (Kutsu), 1. 90cm, 4/40 16.02.2013 (Kutsu), 3. 90cm, 1/40 14.02.2013 (Kutsu), 2. 80cm, 2/40 13.02.2013 (Kutsu), 2. 80cm, 6/50 13.02.2013 (Kutsu), 1. 90cm, 3/40 12.02.2013 (Kutsu), 1. 90cm, 1/40 08.02.2013 (Kutsu), 2. 80cm, 7/50 07.02.2013 (Kutsu), 2. 80cm, 5/50 07.02.2013 (Kutsu), 3. 90cm, 1/40 06.02.2013 (Kutsu), 2. 80cm, 2/50 05.02.2013 (Kutsu), 3. 90cm, 3/40 27.01.2013 (Kutsu), 1. 80cm, 3/30 27.01.2013 (Kutsu), 2. 90cm, 1/29 26.01.2013 (Kutsu), 2. 90cm, 5/29 25.01.2013 (Kutsu), 2. 90cm, 3/29 24.01.2013 (Kutsu), 2. 90cm, 2/29 24.01.2013 (Kutsu), 1. 80cm, 5/27 02.12.2012 (Kutsu), 1. 90cm, 4/40 26.11.2012 (Kutsu), 1. 90cm, 2/40 14.11.2012 (Kutsu), 2. 80cm, 4/50 20.07.2012 (Kutsu), 6. 90cm, 7/50 20.06.2012 (Kutsu), 3. 80cm, 6/72 18.05.2012 (Kutsu), 1. 90cm, 1/30 01.02.2012 (Kutsu), 2. 90cm, 5/37 31.01.2012 (Kutsu), 2. 90cm, 1/37 30.01.2012 (Kutsu), 2. 90cm, 1/37 28.01.2012 (Kutsu), 2. 90cm, 5/37 22.11.2011 (Kutsu), 4. 90cm, 3/39 28.07.2011 (Kutsu), 2. 90cm, 6/40 26.07.2011 (Kutsu), 4. 90cm, 1/73 13.07.2011 (Kutsu), 2. 80cm, 3/30 28.02.2013 ERJ-cup (Kutsu), 4. 90cm, 2/154 |
Päiväkirja ja valmennukset
20.09.2015 - Pikku Myy palkittiin tänään Virtuaalisten Suomenratsujen syyskuun 2015 suomenhevosten laatuarvostelutilaisuudessa hienosti ensimmäisellä palkinnolla yhteensä 92 pisteellä. Rakenteesta tamma sai yhteensä 13 pistettä, jotka oli jaettu neljän tuomarin toimesta äänin 4-3-3-3. Sanallinen arvio rakenteesta kuului seuraavasti: "Hyvät tyypit ja leimat. Kaunis pää, kevyehkö kaula. Sopusuhtainen. Sapelihakuiset etuset, pitkähköt vuohiset." Tilaisuudessa tamma esiintyi tosissaan edukseen saaden yhteispistemääräksi 21/25, ja myös tamman suku sai kiitosta kahdenkymmenen pisteen voimin. Kilpailuosio oli ehdottomasti Myyn vahvin alue, sillä kilpailuissa hyvin menestynyt tamma sai täydet kaksikymmentä pistettä sekä viisi lisäpistettä VSR:n alaisten Cup-kisojen sijoituksista. Viimeinen osio keskittyi menestykseen ja muuhun panostukseen, josta tamma sai yhteensä 13/20 pistettä. Olen enemmäin kuin tyytyväinen Myyn tulokseen, ja tästä on hyvä jatkaa eteenpäin laatuarvostelujen merkeissä, sillä tamman kanssa tullaan käymään ainakin Esteratsastusjaoksen alaisessa arvioinnissa sekä mahdollisesti myös vastaavassa kenttäratsastusarvostelussa.
16.04.2015 - Estevalmennus
Saavuin valmentamaan Pikku Myy -nimistä suomenhevostammaa, joka ei perinteiseen tapaan ollut mikään tavallinen raudikko, vaan upea vaaleanpunaruunikko neiti. Alkuvalmennuksesta Myy liikkui hieman laiskasti, mutta tuntui virkoavan sitä enemmän, mitä enemmän sai liikkua. Työstimme aluksi paljon puomeja, ja etenkin ravipuomeja tuli ylitettyä ahkerasti. Tamma kuunteli ratsastajaansa aluksi hyvin, mutta koetti myös välillä sooloilla omiaan etenkin lähestymisien kanssa. Puomien jälkeen tämä ei olisi viitsinyt jatkaa suoralla uralla kulkemista, vaan kaartoi jääräpäisesti sivuun. Ratsastaja sai otettua hevosen kuitenkin hyvin tuntumalle sen parin oman päähänpiston jälkeen. Tämän jälkeen Myy ei juuri juntturoinut, vaan liikkui nätisti ratsastajan pyyntöjen mukaisesti. Harjoittelimme tänään sarjaestettä, joka koostui kolmesta erikokoisesta esteestä. Saimme tehtävään vaihtelevuutta lyhentämällä ja pidentämällä esteiden askelvälejä. Pienillä askelväleillä isoliikkeisellä Myyllä meinasi tulla kiire saada askeleet sopimaan esteiden väliin, mutta yhden epäonnistuneen kerran jälkeen sekä ratsastaja että ratsu olivat viisastuneita, ja hidastivat hieman vauhtia tullessaan esteelle uudestaan. Olin erittäin tyytyväinen ratsukon tämänpäiväiseen työskentelyyn!
22.09.2014 - Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut Hanskuh
Olimme Pierren kanssa sopineet, että tulisin tänään touhuilemaan Myyn kanssa. Olin lukenut tamman ratsastettavuuden hankaluudesta, joten päätin tehdä pienen harjaus-session. Otettuani Myyn kiinni, etsin sen harjapakista kumisuan. Aloitin pyörittävällä liikkeellä oikealta puolelta. Myy nautti harjauksesta ja lerputti takajalkaansa. Vaihdon puolen vasempaan. Harjattuani kumisuan jälkeen pölyharjalla, nostin tamman kaviot. Se hueman nojasi minuun, mutta piti hyvin kavionsa ylhäällä. Taputin joka kavion jälkeen tammaa. Puhelin sille jotain selvittäessäni sen harjaa. Korvat liikkuivat aina vaihtaessani paikkaa. Selvitin vielä tamman hännän. Päätin lähteä hieman taluttelemaan Myytä pihalle. Tamma oli innoissaan ulkoilmassa ja useasti nosti päänsä ylös. Lähdin taluttamaan sitä myötäpäivään tallin ympäri. Kun olimme tarhojen edessä, Myy hörisi hieman oreille, mutta jätti nekin rauhaan. Taputin sitä hieman kun saavuimme tallin eteen. Ven tamman sen karsinalle ja päästin vapaaksi.
04.08.2014 - Estevalmennus, kirjoittanut Iisa
Pierre talutti suloisen suomenhevostammansa kentälle paahtavaan auringonpaisteeseen. Vaikka sää olikin kuuma, päätimme nauttia kesän viimeisistä aurinkoisista päivistä ennen harmaata ja sateista syksyä. Kokosin 90-senttisen radan, joka koostui pystysarjasta, okserista, kahdesta koristeellisemmasta esteestä ja loppuun karautettiin vielä yhdelle pystylle. Kun oli valmis, oli Pierre jo lämmitellyt ratsunsa ja pääsimme heti aloittamaan. Aluksi tulimme sarjaa säädellen laukkojen määrää. Kun tulimme mahdollisimman vähillä laukoilla, veti Myy kerran liinat kiinni. Pierre pysyi kuitenkin hyvin kyydissä mukana ja pääsimme heti jatkamaan. Tämän harjoituksen jälkeen aloimme jo tulemaan rataa. Radalla ei ollut muuten ongelmia, mutta Myy kielsi kahdesti. Lopetimme onnistuneeseen rataan, jonka jälkeen annoin muutaman kommentin. Loppukäynneiksi lähetin ratsukon maastoon.
11.12.2013 - Serkkuni Janna verrytteli Myyn kanssa alkukäyntien merkeissä saapuessani maneesiin. Olin luvannut pitämään Jannalle valmennuksen, ja hän toivonut nimenomaa estevalmennusta kohtalaisen helpolla tasolla, mutta hevosessa saisi olla hieman haastetta. Olin ehdottanut Jannalle hevoseksi Myytä, joka osasi pistää apujen käytön testiin. Tamma ei tulisi olemaan mikään automaattihevonen. Jannalle tämä sopi paremmin kuin hyvin, joten kehotin häntä mennä valmistelemaan tamma valmennusta varten. Alkuverryttelyissä Myy liikkui verkkaisesti, eikä kaksikon välillä tuntunut hiertävän mikään. Janna pyöritteli tammaa käynnissä ja ravissa kentän päästä päähän tehden samalla erilaisia käännöksiä ja taivutuksia. Noin 15 minuutin kuluttua tamma oli valmis treenaamaan. Olin koonnut kentälle muutaman yksittäisen, 80-90 senttimetriä korkean esteen. Lisäksi olin pystyttänyt muutaman pienen kavaletin, joiden parissa aloittaisimme. Janna suuntasi Myyn kolmen kavaletin sarjalle ravissa. Myy harppoi reiluin askelin puomiviritelmien yli Jannan myödätettä jokaisen esteen kohdalla. Jalustimien varassa könöttäessään hän saisi paremmin kiinni tamman askelluksesta. Kavaletit ylitettiin kerran suuntaansa, minkä jälkeen suunnattiin 80 senttimetrin ristikolle. Janna nosti laukan kulmassa, mihin Myy vastasi muutamalla iloisella pukilla. Janna pysyi kuitenkin kyydissä ja laittoi tamman ruotuun. Ratsukko lähestyi estettä varmoin ottein, mitä nyt Myy hieman testaili Jannaa. Janna kuitenkin näyttöi, että on ihan tosissaan menossa esteen yli, joten Myy ponnisti rennoin ottein puomien yli. Laskeutuminen tapahtui lähes äänettömästi. Janna silitti Myyn kaupaa ja kehui tätä vuolaasti. Janna ohjasi tamman seuraavalle esteelle, ja hölläsi hieman ohjaa antaen tammalle lisää ohjaa. Tamma käytti tilaisuutensa röyhkeästi hyväksi ja nykäisi päätään nopeasti alas: Janna oli antanut tammalle liikaa valtaa mikä kostautui nyt. Janna sai tamman kuitenkint takaisin hallintaan ja matka saattoi jatkua. 90 senttimetrin pystyeste jäi vaivattomasti taakse, Myyn laukan pyöriessä lennokkaasti. Ratsukko suoritti esteen vielä toistamiseen, minkä jälkeen sallin heidän aloittaa alkuverryttelyt.
04.07.2013 - Sain aamutallin tekoon kaksi lisäkäsiparia, serkkuni Kiiran ja kaverini Julian. Tallityöt tehtyämme suunnittelimme päivän ratsastusreissua, kunnes pihaan kaartoi auto. Autosta hyppäsivät kaksi ystävääni, Marjo ja Titta, jotka olivat innoissaan lähdössä mukaan ratsastusreissulle. Päätimme suunnata kohti sukulaisteni maatilaa. Määränpään ollessa selvillä, lähdimme valitsemaan sopivia hevosia. Annoin vieraiden valita ensiksi hevoset, minkä jälkeen valitsin itselleni Myyn. En ollutkaan ratsastanut estepainotteisella tammalla pitkään aikaan tamman laidunloman takia. Tammakin pursusi energiaa, eikä malttanut pysyä paikoillaan hoitamisen aikana. Olimme pian tallipihalla valmiina lähtöön. Suunnistin itse jonon kärkeen ja muut ratsukot asettautuivat perääni. Matka sujui leppoisasti, vaikka Myy meinasikin innoissaan vaihtaa askellajista toiseen. Peltosärmällä tamma sai lauka oikein kunnolla. Saavuimme perille ja riisuimme hevosilta varusteet. Laskimme tammat tyhjillään olleeseen hiehoaitaukseen ja jaoimme niille hieman evästä. Visiittimme kesti noin puolituntia, jonka jälkeen lähdimme kotimatkalle. Myyllä riitti yhä energiaa, joten otimme pitkien käyntipätkien välissä muutamia ravipätkiä. Laukkaamisen jätimme kuitenkin pois, jotteivat innokkaimmat menijät varmastikkaan riistäydy käsistä kotitallille suunnattaessa.
12.06.2012 - Myylle saatiin hommattua vihdoin uudet kuvat, saihan niitä etsiäkin. Tamman kanssa kokeillaan menestystä Näyttelyjaoksen alaisissa näyttelyissä, vaikka hieman epäilen menestystä, sillä kuvissa on kohtalaisen nuori yksilö. Vaikkei näyttelymenestystä tulisikaan, on Myy tarkoitus ilmoittaa laatuarvosteluihin, kunhan sijoituksia saadaan vähintään 30 kappaletta lisää ja tekstit saadaan hiottua parempaan kuntoon. Myylle on suunnitteilla myös muutama jälkeläinen, mutta ainakaan vielä nämä eivät ole ajankohtaisia. Ennen laatuarvosteluja tammalla tullaan kuitenkin teettämään yksi tai jopa useampi varsa, jotta tarvittavat jälkeläisnäytöt saadaan kasaan.
31.05.2012 - Kävimme osallistumassa tänään aamupäivästä Hiprakassa järjestettäviin VSR:n alaisiin cup-estekisoihin. Alkuvalmistelut sujuivat rutiinilla, ja Myy lähinnä torkkui kisapaikalla kuljetuskopin viereen kiinnitettynä. Uusi paikka tai uudet hevostuttavat eivät juuri tammaa kiinnostaneet, sillä enemmän huomiota sai tämän nenän edessä heilunut heinäverkko. Verryttelyalueella Myy heräsi ”horroksesta” ja liikkui nätisti antamiani apuja kuunnellen. Verryttelyesteet suoritettiin puhtaasti, eikä tamman liikkuvuudessa ollut muutenkaan moitittavaa. Osallistuimme Myyn kanssa kolmanteen luokkaan, jossa estekorkeutena oli 90 senttimetriä. Radan alkuosa meni helposti, sillä se koostui lähinnä pystyesteistä ja ristikoista. Loppupäätä kohden rata vaikeutui, mutta yhtään virhepistettä ei tullut. Olimme Myyn kanssa loppujen lopuksi 46 osanottajan joukosta viides, eli pääsimme hienosti sijoittuneiden joukkoon, enkä olisi voinut vaatia hienolta tammaltani yhtään enempää.
22.04.2012 Ruunikko Myy oli silminnähden tyytyväinen juoksennellessaan tallipihalla ilman taluttajaa. Tamma oli keksinyt tavan pujahtaa tarhan ovesta samalla, kun toista hevosta oltiin hakemassa sisälle. Nyt Myy tanssahteli voitonriemuisasti tallipihalla, ennenkuin otti suunnakseen läheisen sänkipellon. Hevosenomistajan valtaa usein tässä vaiheessa pakokauku; entä jos se juoksee autotielle koheltamaan autojen sekaan. Nopeasti hain tallista naruja muutaman avustajan kanssa. Lisäksi jokainen otti muutaman herkun houkutellakeen tamman luoksensa. Lähdimme juoksujalkaa suuntaamaan kohti sänkipeltoa, jossa tamma laukkasi häntä soihtuna edestakaisin. Huomattuaan ihmisjoukon lähestyvän, Myy pysähtyi, nosti päänsä korkealle ja höristi korviaan. Tamma ei selvästikään halunnut vielä tallin lämpöön, vaan käännähti nopeati ja ravasi kauemmaksi. Saarroimme tamman, mutta Myy onnistui luikahtamaan pienestä välistä karkuun. Pitkän suostuttelun ja houkuttelun jälkeen tamma viimein suostui tulemaan herkkupalojen voimalla ihmisten luokse ja antoi ottaa itsensä kiinni. Tamma talutettiin takaisin talliin ja tästä lähtien tammaa pidettiin paremmin silmällä kun muita hevosia haetaan samasta tarhasta kuin missä Myy majailee.
29.02.2012 - Tämän kuukauden VSHK:n estecup sujui mukavassa hengessä: lievästä alkujännityksestä huolimatta Myy suoriutui Hiprakassa järjestetyissä kisoissa sijoittuneiden joukkoon. Otimme osaa kolmanteen luokkaan, jossa estekorkeus oli tasan 90 senttimetriä. Esteet eivät olleet mitenkään vaikeita, eikä erikoisesteitä ollut oikeastaan yhtään. Näin ollen homma oli tammalle selvää kauraa, eikä virhepisteitä tullut yhtään. Aikammekaan ei ollut yhtään hullumpi, sillä olimme kokeilleet tehdä mahdollisimman tiukkoja kaarroksia esteiden välillä. Sijoituimme lopulta 8:nneksi, mutta pykälä alempana emme olisi olleet enää sijoittuneiden joukossa. Mukana oli siis paljon hyviä ratsukoita, eikä Myyn ja minun sijoittuminen ollut itsestään selvää.
30.11.2011 - Tänään oli Myyn ja minun ensimmäiset VSHK:n alaiset cup-estekisat. Molempia ratsukon osapuolia taisi jännittää enemmän tai vähemmän, ja siirryimme verryttelyalueelle hieman vastahakoisesti kolmannen luokan edetessä loppua kohden. Verryttelimme hyvän aikaa, ja tamma tuntui vertyvän sitä enemmän mitä enemmän verryttelyestettä ylitettiin. En halunnut kuitenkaan väsyttää tammaa täysin ennen suoritusta, joten siirryimme pikkuhiljaa kisa-alueen viereen odottamaan starttivuoroamme. Neljännessä luokassa, jossa estekorkeus oli 90 senttimetriä, oli 67 osanottajaa. Alkurata meni hieman plörinäksi tamman kytätessä ympäristön tapahtumia, mutta skarppasi kuitenkin loppua kohden. Sijoituksemme oli lopulta viides, mihin olin enemmän kuin tyytyväinen!
27.06.2011 - Estevalmennus, Ratsutila Zephyre
Oli aurinkoinen päivä, onneksi. Lämminkin oli, muttei siltikään liian lämmin, joten pystyimme menemään valmennuksen kentällä. Olin pystyttänyt sinne kuusi estettä - kaikki pystyesteitä ja 80-90cm korkeita. Lämmittelyinä ratsastit ohjastuksessani ensiksi käynti-ravi-siirtymisiä jotta Myy saatiin kuulolle, ja piakkoin myös laukannostoja Ratsastit Myytä oikein hyvin. Pidit kevyen ohjastuntuman ja istuit kaiken aikaa hyvin ja suorana satulassa. Välillä johonkin keskittyessäsi saatoit vaan unohtaa myödätä ohjia, jolloin tamma meinasi jo hermostua mutta onneksi mitään vakavaa ei sattunut. Esteillä teillä meni edelleen lähes koko ajan hyvin. Esteistunnassakin painosi oli oikeassa paikassa ja eteenpäin nojatessasi aloit jo paremmin muistaa myötäämisen. Se olikin tärkeää hypätessänne. Ensin mentiin ihan vain 50cm harjoitusestettä hevosen verryttämiseksi aivan kunnolla. Kymmenen minuutin jälkeen päästiin kuitenkin jo sinne varsinaiselle radalle. Myy kulki varmoin jaloin ja kuunteli apujasi, milloin pyysit sitä hidastamaan, milloin menemään nopeammin. Tämähän johtui lähinnä siitä, että sinä ratsastit oikein. Esteen päällä myötäsit jo hyvin, enkä löytänyt kevyestä istunnastasikaan mitään muita ongelmia, kuin että jalkasi lipuivat välillä turhan syvälle jalustimiin, joka saattoi hankaloittaa istuntaa. Myy hyppäsi yksinkertaisesti oikein mallikkaasti, siitä näkee että sillä on kapasiteettia esteille.
12.12.2010 - Estevalmennus, kirjoittanut Meikki (Puolikuun Ratsutila)
Rakentelin 17 metrin linjaa sillä aikaa kun Maya ja Myy verkkailivat. Ensimmäinen este oli vain pieni ristikko ja toinen sitten 40cm pysty. Rakensin vielä toiselle pitkälle sivulle okserin jolle harjoiteltaisiin sitten lopuksi lähestymisiä, mikäli 17metrin linja sujuisi hyvin. Käskin Mayan siirtyä laukkaan sillä hän oli jo verrytellyt tamman molempiin suuntiin hyvin. Myy viiletti kohti tehtävää ja ylitti ensimmäisen esteen ponnistaen kaukaa, koska tamman laukka oli niin nopea ja iso. Tehtävän jälkeen opastin Mayaa että miten hänen pitäisi tehdä ja seuraava kerta menikin jo paremmin. Hypyt onnistuivat hienosti, mutta väliin tuli kuusi laukkaa ja siihen pitäisi tulla viisi. –Isompi laukka! huusin. Tällä kertaa tamman hypyt olivat hyvät ja väliinkin tuli viisi laukkaa. Myy näytti vähän tylsistyvän tehtävään, joten käskin Mayan siirtyä vähäksi aikaa käyntiin, sillä minun piti nostaa vähän esteitä. Nostin ensimmäisen 60cm korkuiseksi ja toisen 70cm korkuiseksi. Maya laittoi pyynnöstäni jalustimet kaulalle ja nosti laukan. Maya ohjasi Myyn tehtävälle aivan liian hitaassa laukassa, joten Myy päätti sitten kieltäytyä, onneksi Maya pysyi sen selässä. Maya käänsi tamman nopeasti ja nosti laukan, tällä kertaa reippaamman ja tahdikkaamman ja kuinkas ollakaan Myy liiti yli esteiden. Ratsukko toisti saman muutaman kerran ja sitten siirryimme okserille jolle aioimme saada kaksi onnistunutta hyppyä. Maya otti jalustimet jalkaansa. Antoi selkeät laukka-avut ja käänsi okserille. Ensimmäinen hyppy onnistui muuten hyvin, mutta Maya ei ollut valmistautunut myötäämiseen joten hän kiskaisi tammaa suusta. Hän tuli heti uudelleen, mutta Myy muisti kuinka oli äsken käynyt ja kiersi esteen. Maya joutui kääntämään nopeasti esteelle ja minä seisoin johteena ja tällä kertaa hyppy onnistui. Myy hyppäsi toisenkin kerran hienosti joten päätimme lopettaa. Keräsin esteet kasaan ja lähdimme sitten yhtä matkaa maneesilta pois Mayan ja Myyn kanssa.
01.12.2010 - Myy on ollut ahkerassa kisakäytössä saavuttuaan Kadotettuihin Suomenhevosiin Puolikuusta. Sijoituksia ei kuitenkaan ole hellinyt, vaan tamma on jäänyt aina kärkihevosten taakse. Vuoden 2011 puolella tammalla on alkanut menemään paremmin ja nyt Myylle toivotaankin antoisaa kisauraa lähinnä esteiden parissa. Esteratsastuksen lisäksi Myyllä kisataan myös kenttä- ja maastoesteratsastusta, joissa tämä on toiminut myös kohtuu hyvin. Pikkuhiljaa tamman taidot ovat karttuneet ja tulokset parantuneet, mistä omistaja voi olla vain ylpeä!