Petäjän Huithapeli (20.12.2014 - 07.06.2018)
|
SLA-II (2017 lokakuu, 9+22+24+20+14=89p.)
KERJ-II (2018 toukokuu, 6+42+22+7,5+15=92,5p.) ERJ-II (2018 maaliskuu, 5,5+33+25+15+15=93,5p.) |
Petäjän Huithapeli on vaativa ori, ja taidan katua useasi tämän hevosen ostoa, sillä jo ensimmäisinä päivinä ori osasi aiheuttaa enemmän päänvaivaa kuin jotkin hevoset koko elinikänään. Tallin kenttäpainotteisissa suomenhevosissa oli kuitenkin pieni vaje, joten osaavalle hevoselle oli aina tarve, vaikka luonne oli toisinaan täysin sietämätön. Epeliksi kutsuttu ori luulee itsestään hieman liikoja ja yrittääkin alistaa kaikkia ja kaikkea, ja tämän kanssa saa olla jatkuvasti tarkkaavaisena mahdollisten konnankoukkujen varalta. Orin yritellessä pompottaa ihmisiä täytyy se laittaa välittömästi aisoihin näyttämällä ettei sellainen peli vetele. Osaa Epeli olla välillä mukavakin, mutta välillä tekisi mieli sysätä ori muiden päänvaivaksi tai ainakin viedä tältä miehuus ruunauksella.
Epeli yrittää saada ihmiset tossunsa alle myös ratsastaessa, mutta kunnollisten alkuverryttelyjen jälkeen orin saa usein kulkemaan pienemmillä kierroksilla ja tämä rauhoittuu ja hyväksyy ihmisen johtajaksi. Orille täytyy kuitenkin muistaa näyttää heti kättelyssä, ettei tätä aiota päästää helpolla, jos tämä aikoo jatkaa hankalalla linjalla. Muutoin Epeli saa vain lisää tuulta purjeisiinsa, ja härnää ratsastajaa ihan vain härnäämisen ilosta, eikä ole ottavinaan apuja kuuleviin korviinsa. Alistuttuaan päättäväisen ratsastajan tahtoon löytyy Epelistä liikettä vaikka muille jakaa, ja ratsastaja voi olla itsestään syystäkin ylpeä, jos saa tämän orin liikkumaan niin kuin kuuluukin.
Koulukiemurat sujuvat Epeliltä hyvin, mutta tämä ei epäröi viedä arkaa ratsastajaa ympäri kenttää oman mielensä mukaan, jos ratsastaja ei uskalla sanoa edes yhtä poikkipuolista sanaa. Parhaimmillaan ori taipuu "jopa" helpon A:n liikkeisiin, mutta huonoina päivinä alistuvan ratsastajan kanssa tämän taso tuntuu olevan juuri ja juuri C:n luokkaa, jolloin Epeli lähinnä liikkuu uralla kuin juna raiteillaan, eikä millään suostuisi poistumaan sieltä. Laukkatehtävistä ori innostuu kuitenkin lähes aina, ja tämän isoissa ja matkaa voittavissa askelissa on yllättävän helppo istua, mikä tekee laukkaharjoituksista miellyttäviä jopa ratsastajalle.
Rataesteillä Epeli osaa yllättää, sillä tämä tuntuu keskittyvään hommaan ihan tosissaan saadessaan työskentelyrauhan. Orin keskittymiskyky on kuitenkin kehnonlainen, ja tämän ajatukset herpaantuvat helposti ympärillä tapahtuviin asioihin tai muihin hevosiin. Parhaimman tehon orista saa maneesissa, jossa ei ole muita ratsukoita. Hyppytyyliltään Epeli on varma, eikä tämä kiellä tai tiputa estettä kuin aniharvoin, jolloin syy on usein ratsastajan. Ori saattaa kuitenkin yrittää uhkarohkeita lähestymisiä, ellei ratsastaja puutu asiaan ja sovella sopivia reittivalintoja. Maastoesteillä kuten maastossa yleensäkin orista löytyy virtaa vähän liikaakin, joten ylimääräisiä pidätteitä on hyvä käyttää, jottei ori säntäilisi pitkin maita ja mantuja hyppien jokaisen puunrungon sekä pusikon yli.
Epeli on hoitaessa melko herkkänahkainen tapaus, joka yrittää syödä harjat sun muut esineet, joilla siihen yritään koskettaa. Ori on erittäin tarkka omasta henkilökohtaisesta tilastaan, joten tämä on enemmän kuin suositeltavaa kiinnittää hoidon ajaksi kiinni, jos halajaa saada hevosen kuntoon edes siedettävässä ajassa. Ihmiset Epeli jättää kuitenkin pääpiiirteittäin rauhaan - kiitos siitä - mutta saattaa vahingossa liiskata hoitajan seinään tai talloa tämän varpaat, ellei hoitaja pidä varaansa ja ole jatkuvasti ajantasalla. Varusteiden laitossa ori ei ihme kyllä aiheuta päänvaivaa, ja varustaessa saakin takaisin muihin hoitotoimenpiteisiin kulunutta aikaa. Tarhatessa orille löytyy harvoin sopivia tarhakavereita, ellei tallissa ole ruunia, joiden suuntaan Epeli ei korvaansa lotkauta.
Kisapaikoila Epeli pitää kovaa ääntä itsestään, ja pitää myös huolen siitä, ettei kukaan vastaantulija jätä häntä huomaamatta. Ori tiirailee usein tammoja sillä silmällä ja oreille tämä puolestaan uhisee ja puhisee minkä kerkeää, mutta rauhoittuu, kun tämä viedään riittävän etäälle muista laskemaan kierroksia. Ruunien suuntaan tämä ei korvaansa lotkauta, ja Epeli onkin helpointa kuskata kisapaikalle joko yksin tai jonkun ruunan seurassa. Verryttelyt ennen suoritusta kannattaa suorittaa rauhallisessa paikassa, ja kisapaikalle on syytä kulkea mahdollisimman hiljaista reittiä pitkin, jottei ori saa muuta ajateltavaa suorituksen ajaksi.
© Mila (muokkaus © Pierre)
Epeli yrittää saada ihmiset tossunsa alle myös ratsastaessa, mutta kunnollisten alkuverryttelyjen jälkeen orin saa usein kulkemaan pienemmillä kierroksilla ja tämä rauhoittuu ja hyväksyy ihmisen johtajaksi. Orille täytyy kuitenkin muistaa näyttää heti kättelyssä, ettei tätä aiota päästää helpolla, jos tämä aikoo jatkaa hankalalla linjalla. Muutoin Epeli saa vain lisää tuulta purjeisiinsa, ja härnää ratsastajaa ihan vain härnäämisen ilosta, eikä ole ottavinaan apuja kuuleviin korviinsa. Alistuttuaan päättäväisen ratsastajan tahtoon löytyy Epelistä liikettä vaikka muille jakaa, ja ratsastaja voi olla itsestään syystäkin ylpeä, jos saa tämän orin liikkumaan niin kuin kuuluukin.
Koulukiemurat sujuvat Epeliltä hyvin, mutta tämä ei epäröi viedä arkaa ratsastajaa ympäri kenttää oman mielensä mukaan, jos ratsastaja ei uskalla sanoa edes yhtä poikkipuolista sanaa. Parhaimmillaan ori taipuu "jopa" helpon A:n liikkeisiin, mutta huonoina päivinä alistuvan ratsastajan kanssa tämän taso tuntuu olevan juuri ja juuri C:n luokkaa, jolloin Epeli lähinnä liikkuu uralla kuin juna raiteillaan, eikä millään suostuisi poistumaan sieltä. Laukkatehtävistä ori innostuu kuitenkin lähes aina, ja tämän isoissa ja matkaa voittavissa askelissa on yllättävän helppo istua, mikä tekee laukkaharjoituksista miellyttäviä jopa ratsastajalle.
Rataesteillä Epeli osaa yllättää, sillä tämä tuntuu keskittyvään hommaan ihan tosissaan saadessaan työskentelyrauhan. Orin keskittymiskyky on kuitenkin kehnonlainen, ja tämän ajatukset herpaantuvat helposti ympärillä tapahtuviin asioihin tai muihin hevosiin. Parhaimman tehon orista saa maneesissa, jossa ei ole muita ratsukoita. Hyppytyyliltään Epeli on varma, eikä tämä kiellä tai tiputa estettä kuin aniharvoin, jolloin syy on usein ratsastajan. Ori saattaa kuitenkin yrittää uhkarohkeita lähestymisiä, ellei ratsastaja puutu asiaan ja sovella sopivia reittivalintoja. Maastoesteillä kuten maastossa yleensäkin orista löytyy virtaa vähän liikaakin, joten ylimääräisiä pidätteitä on hyvä käyttää, jottei ori säntäilisi pitkin maita ja mantuja hyppien jokaisen puunrungon sekä pusikon yli.
Epeli on hoitaessa melko herkkänahkainen tapaus, joka yrittää syödä harjat sun muut esineet, joilla siihen yritään koskettaa. Ori on erittäin tarkka omasta henkilökohtaisesta tilastaan, joten tämä on enemmän kuin suositeltavaa kiinnittää hoidon ajaksi kiinni, jos halajaa saada hevosen kuntoon edes siedettävässä ajassa. Ihmiset Epeli jättää kuitenkin pääpiiirteittäin rauhaan - kiitos siitä - mutta saattaa vahingossa liiskata hoitajan seinään tai talloa tämän varpaat, ellei hoitaja pidä varaansa ja ole jatkuvasti ajantasalla. Varusteiden laitossa ori ei ihme kyllä aiheuta päänvaivaa, ja varustaessa saakin takaisin muihin hoitotoimenpiteisiin kulunutta aikaa. Tarhatessa orille löytyy harvoin sopivia tarhakavereita, ellei tallissa ole ruunia, joiden suuntaan Epeli ei korvaansa lotkauta.
Kisapaikoila Epeli pitää kovaa ääntä itsestään, ja pitää myös huolen siitä, ettei kukaan vastaantulija jätä häntä huomaamatta. Ori tiirailee usein tammoja sillä silmällä ja oreille tämä puolestaan uhisee ja puhisee minkä kerkeää, mutta rauhoittuu, kun tämä viedään riittävän etäälle muista laskemaan kierroksia. Ruunien suuntaan tämä ei korvaansa lotkauta, ja Epeli onkin helpointa kuskata kisapaikalle joko yksin tai jonkun ruunan seurassa. Verryttelyt ennen suoritusta kannattaa suorittaa rauhallisessa paikassa, ja kisapaikalle on syytä kulkea mahdollisimman hiljaista reittiä pitkin, jottei ori saa muuta ajateltavaa suorituksen ajaksi.
© Mila (muokkaus © Pierre)
i. Hurjimus sph, rt, 144cm KTK-III, YLA2, ERJ-I, KERJ-II, SV-I |
ii. Unholan Tuisku sh, prt, 157cm KTK-I, ERL-II |
iii. Kaikkitietävä sph, rt, 146cm KTK-III | iie. Aholinnan Emmastiina sh, prt, 157cm |
ie. Hunajapyrstö sph, rt, 139cm VIR MVA Ch, KTK-II |
iei. Hyytävä sph, m, 135cm KTK-III |
iee. Alaina sph, hprn, 140cm VIR MVA Ch, KTK-II | ||
e. Vaahterapolun Iloliemi sh, rnvkk sabino, 159cm YLA2, ERJ-III |
ei. K.B. Soppaskooli sh, rt sabino, 162cm |
eii. E.V. Tempaus sh, rt, 168cm |
eie. Harhareitti sh, rt sabino, 159cm SV-I | ee. Artiikin Ilotuikku sh, mvkk, 158cm |
eei. Villen Viikari sh, vkk |
eee. Ilomieli sh, m, 159cm |
o. Duanin Hukkaputki (s. 01.11.2017) tammasta Rappadanin Nuoskalumi, omistaa Duán Stable
o. Kadon Kelvoton (s. 18.07.2017) tammasta Hengenvaaran Myrtti, omistaa Kadotetut Suomenhevoset
o. Kadon Kelvoton (s. 18.07.2017) tammasta Hengenvaaran Myrtti, omistaa Kadotetut Suomenhevoset
KRJ kouluratsatus (24 sijoitusta)
|
KERJ kenttäratsastus (38 sijoitusta)
|
19.07.2015 Runoratsut Helppo A 1/40
16.07.2015 Runoratsut Helppo A 5/40 14.07.2015 Runoratsut Helppo A 3/40 14.07.2015 Runoratsut Helppo A 4/40 12.07.2015 Runoratsut Helppo A 4/40 07.07.2015 Allim's Sporthorse Helppo A 4/50 04.07.2015 Allim's Sporthorse Helppo A 4/50 04.07.2015 Mörkövaara Helppo A 4/30 02.07.2015 Mörkövaara Helppo A 1/30 02.07.2015 Allim's Sporthorse Helppo A 7/50 10.05.2015 Kuuralehto Helppo A 2/30 09.05.2015 Kuuralehto Helppo A 3/30 09.05.2015 Erkinheimot Helppo A 5/30 06.05.2015 Mellow Stable Helppo A 4/30 06.05.2015 Erkinheimot Helppo A 2/30 05.05.2015 Mellow Stable Helppo A 5/30 05.05.2015 Erkinheimot Helppo A 4/30 05.05.2015 Kuuralehto Helppo A 2/30 05.05.2015 Huvitutti Helppo A 1/40 04.05.2015 Heili Helppo A 2/60 03.05.2015 Heili Helppo A 2/60 02.05.2015 Erkinheimot Helppo A 5/30 01.05.2015 Huvitutti Helppo A 1/40 29.04.2015 Aittohaara Helppo A 1/100 ERJ esteratsastus (34 sijoitusta)
10.09.2015 Heili 110cm 4/33
09.09.2015 Heili 110cm 2/33 06.09.2015 Heili 110cm 4/33 28.08.2015 Holmberg 110cm 4/30 17.07.2015 Aittohaara 110cm 4/46 15.07.2015 Kadotetut 110cm 2/29 13.07.2015 Harlakka 110cm 6/50 13.07.2015 Harlakka 110cm 6/50 12.07.2015 Harlakka 110cm 6/50 11.07.2015 Harlakka 110cm 4/50 11.07.2015 Kadotetut 110cm 5/29 07.07.2015 Kadotetut 110cm 2/29 14.05.2015 Kisatalli Mango 110cm 6/40 12.05.2015 Kisatalli Mango 110cm 5/40 10.05.2015 Kuuralehto 110cm 5/30 10.05.2015 Huvitutti 100cm 2/40 10.05.2015 Huvitutti 100cm 1/40 09.05.2015 Huvitutti 100cm 1/40 09.05.2015 Huvitutti 100cm 2/40 07.05.2015 Huvitutti 100cm 4/40 05.05.2015 Huvitutti 100cm 5/40 05.05.2015 Huvitutti 100cm 1/40 05.05.2015 Heili 110cm 5/48 05.05.2015 Kuuralehto 110cm 3/30 03.05.2015 Kuuralehto 110cm 1/30 03.05.2015 Heili 110cm 2/48 02.05.2015 Heili 110cm 5/48 02.05.2015 Claridge Stud 110cm 1/30 02.05.2015 Kuuralehto 110cm 4/30 02.05.2015 Huvitutti 100cm 5/40 01.05.2015 Huvitutti 100cm 4/40 01.05.2015 Huvitutti 100cm 2/40 01.05.2015 Kuuralehto 110cm 5/30 |
12.09.2015 Kuuralehto CIC1 1/27
09.09.2015 Kuuralehto CIC1 3/27 08.09.2015 Kuuralehto CIC1 5/27 10.08.2015 Brentwood CIC1 6/52 09.08.2015 Brentwood CIC1 6/52 08.08.2015 Brentwood CIC1 4/52 07.08.2015 Brentwood CIC1 2/52 30.07.2015 Prime Sporthorses CIC1 4/30 29.07.2015 Prime Sporthorses CIC1 2/30 24.07.2015 Prime Sporthorses CIC1 4/30 10.07.2015 Mörkövaara CIC1 2/30 01.07.2015 Mörkövaara CIC1 3/30 06.06.2015 Taikakuun Kartano CIC1 1/40 06.06.2015 Whispering Heaven CIC1 1/23 24.05.2015 Solo CIC1 4/30 23.05.2015 Solo CIC1 5/30 22.05.2015 Solo CIC1 2/30 10.05.2015 Huvitutti CIC1 5/40 10.05.2015 Zurück CIC1 1/30 09.05.2015 Zurück CIC1 4/30 07.05.2015 Susiraja CIC1 5/30 06.05.2015 Kuuralehto CIC1 5/30 06.05.2015 Susiraja CIC1 1/30 02.05.2015 Susiraja CIC1 1/30 01.05.2015 Susiraja CIC1 1/30 21.03.2015 Huvitutti CIC1 5/40 19.03.2015 Huvitutti CIC1 4/40 16.03.2015 Huvitutti CIC1 4/40 14.03.2015 Huvitutti CIC1 6/40 03.03.2015 Littleness CIC1 1/30 07.02.2015 Devilsfair CIC1 2/30 05.02.2015 Devilsfair CIC1 3/30 23.01.2015 Kilpailukeskus Holmberg CIC1 4/30 20.01.2015 Muiston Suomenhevoset CIC1 3/40 18.01.2015 Muiston Suomenhevoset CIC1 5/40 03.01.2015 Rasco Sportponies CIC1 6/40 30.06.2015 KERJ-cup KK Bailador CIC1 2/82 31.05.2015 KERJ-cup Taikakuun Kartano CIC1 3/105 |
01.10.2017 - Epelin Kelvoton-jälkeläinen on ottanut kisakentät haltuuna ja siltä löytyy jo helpon tason koulusijoituksia sekä kenttäratsastuksessa se on startannut jo harrastetason luokissa. Nuoresta orista povataan yhtä lahjakasta monitaituria kuin isästään, mutta luonne sillä on kympin luokkaa verrattuna Epeliin itseensä. Kelvoton on kyllä vilkas ja energinen hevonen, muttei tarkoituksella haasteellinen kuten isänsä. Nuori ori onkin oppinut asioita nopeasti ja sen kehittyminen on ollut hurjaa, siinä missä isäorin kanssa piti harjoitella asioita aina kantapään kautta. Huithapeli on itse ollut kisakentiltä pois jo ties kuinka kauan menestyen etenkin kenttäratsastuksessa hyvin aina CIC1-tasolla asti, joten on ollut virkistävää saada yhtä menevä ratsu aloittamaan uraansa ja tavoittelemaan suuria juurikin kenttäkisoissa. Epelin kuntoa on pidetty kisaamattomuudesta huolimatta tarkasti yllä säännöllisellä liikutuksella, jotta se olisi iskussa vielä laatuarvosteluissa käydessämme.
30.09.2017 - Maastoestevalmennus, valmentajana Isla
Pierren ratsuna valmennuksessa oli kauniin rautias Huithapeli, jolla oli heti alkuun roimasti energiaa purettavana. Ratsastaja saikin verrytellä pitkään oria saadakseen sen kuulolle ja rauhoittumaan, mutta se toimi ilmeisesti hyvin sillä ensimmäisen tehtävän kaksi matalaa tukkia ylittyivät hyvällä tekniikalla ja roimalla ilmavaralla. Muistutin Pierreä istumaan ryhdikkäästi selässä, ettei vauhdikas ori ottaisi kierroksia liian etukenoisesta istunnasta tai muuttuisi etupainoiseksi. Tukkitehtävien jälkeen Epelin vauhti alkoi hidastua sopivaksi, mutta kierrokset nousivat jälleen kun ratsukko saapui tutustumaan veteen. Pierrellä oli täysi työ pitää orinsa käsissä, kun raudikko olisi halunnut syöksähtää vauhdilla veden ylitse. Sanoin Pierrelle, että Epelin kuumuessa kannattaa pyöräyttää voltti ja kikka tepsikin kun tehtävänä oli ylittää matala vesi ja ohjata hevonen siitä risuesteelle. Kehuin Epelin hyppytyyliä, vaikka vauhdista joutuikin muistuttamaan useampaan otteeseen. Viimeisenä suoritettiin rata, jossa vesi ylitettiin kaksi kertaa ja rataa laukatessa huomasin Epelin kapasiteetin esteillä. Orilla on selvästi taitoa ja esteiden korkeus olisi hyvin voinut olla korkeampi, jos resurssit olisivat meillä riittäneet.
20.05.2017 - Lemmenkipeä Epeli oli verestänyt esteratsun taitojaan ja päättänyt ponkaista tänään päivällä livohkaan tarhastaan, jonka portin ylin veräjä oli unohtunut jollakin sulkea. Syyllistä ei joudettu hakemaan, mutta joku saisi vielä kuulla kunniansa päästettyään huolimattomuuttaan juuri tämän hevosen karkuteille - lähes kuka tahansa muu olisi ollut miellyttävämpi vaihtoehto. Kauas orinkuvatus ei onneksi ollut kirmannut, vaan se oli pysähtynyt yhden tammatarhan kupeeseen ja pörhisteli päiväheiniään rouskutteleville neitosille, jotka eivät olleet huomaavinaan raudikkoa oria. Huomattuaan meidät Epeli spurttasi kivenheiton päähän ulottumattomiimme, eikä sen kanssa auttanut houkuttelut, maanittelut tai tuskailut, vaan se oli hartaasti päättänyt leikkiä kustannuksellamme hyvän tovin. Lopulta saimme saarrettua orin maneesin suulle ja hevonen onneksemme pinkaisi sisään hallin avonaisista ovista. Sisällä se päästeli riehakkaasti pukkilaukkaa päästä päähän aina uudelleen ja uudelleen, kunnes se alkoi näyttää väsymisen merkkejä ja lopulta antoi ottaa itsensä kiinni. Takaisin tarhaansa jouduttuaan ori näytti kyllä luvattoman tyytyväiseltä itseensä.
22.05.2016 - Estevalmennus
Kentällä kävi jo täysi kuhina, kun viisi ratsastajaa lämmittelivät hevosiaan itsenäisesti saapuessani kentän laidalle. Tänään oli luvassa ryhmävalmennus rataesteillä, ja oriviisikko oli heti innoissaan menossa. Ennestään toisensa tuntevat hevoset eivät olleet seurasta moksiskaan, ja ne olivatkin virkkuja aivan muista syistä. Kukin meinasi tahollaan lähteä kerran jos toisenkin lisäämään tahtia, mutta ratsastajat saivat ratsunsa nopeasti takaisin ruotuun. Voitto-ori oli kaikista pahin, ja se painoikin melko hanakasti kuolaimelle ja viskeli päätään saadakseen tahtonsa lävitse. Käskin ratsastajaa vain höllätä hieman ohjista ja hidastaa hevosta istumalla syvemmin satulaan, niin ori ei saa kiusausta pistää ohjasapuja vastaan päällä painamalla. Ratsukot olivat tehneet itse alkuverryttelyt, joten aloitimme valmennuksen puomi- ja kavalettiharjoituksella, jossa maapuomeja ja muutama kavaletti oli asetettu kolmikaariselle kiemurauralle. Käskin ratsukkoja tulla tehtävälle aina kierroksen mukaisesta lyhyestä päädystä alkaen ja riittävillä turvaväleillä, jotta kukin ratsukko saa riittävästi työskentelytilaa, eikä seuraava ratsukko ole persuuksissa kiinni mahdollisten virheiden jälkeen.
Tummanraudikko Kolkata lähti ratsastajineen ensimmäisenä tehtävälle, ja hyvällä tempolla liikkuva ori asteli tarkasti puomien ja kavalettien ylitse asettuen hyvin kaarroksiin. Perässä tuleva Rampo liikkui edukseen ravissa, mutta ensimmäiselle kavaletille tämä innokas pikkuori syöksähti ratsastajansa yllätykseksi ja hyppäsi sen yli astumisen sijaan. Käskin ratsastajan tuoda hevosen uudelleen tehtävälle heti kun suinkin vain on mahdollista ja tilaa riittävästi. Ennen Rampoa tehtävän suorittivat Huithapeli ja Elmeri, jotka molemmat tekivät taitavina estehevosina pesunkestävät suoritukset, mikä ei kyllä ollut millään tavalla yllättävää tehtävien helppouden takia. Uusintayrityksen ottanut Rampo sai ennen kavaletteja ennakoivia pidätteitä ratsastajaltaan, joten nyt askellaji säilyi ravina ja hypyiltä säästyttiin. Myös viimeisenä tehtävälle tullut Voitto yritti pariinkin otteeseen nostaa laukan, mutta pidätteet menivät nyt hyvin perille ja muutamaa laukka-askelta lukuun ottamatta hyvin pyörivä ravi säilyi yllä.
Kun sama tehtävä oli tultu pariin otteeseen kumpaankin suuntaan, siirryimme välikäyntien jälkeen isommille esteille ja laukka-askelia laskemaan. Hyppäisimme kahden esteen sarjaa, ja esteiden välissä ratsastajien tulisi laskea kuuluvalla äänellä hevostensa askeleet. Annoin myös askelille ideaalimääräksi viisi askelta, jota ratsukon tulisi tavoitella. Rampo ratsastajineen lähti jälleen energisesti liikkeelle ja ori tulikin esteille tarkasti ja hyppäsi ne varmasti varoen kolauttamatta jalkojaan puomeihin. Lyhytlaukkainen ori joutui pidentämään askeliaan reilusti, jotta se saisi mentyä pystyesteen ja okserin välin viidellä askeleella. Askelia kertyi kuitenkin seitsemän, kun Rampo teki vielä juuri ennen estettä minimaalisen askelluksen ja hyppäsi esteen hassun näköisesti aivan sen edestä. Nopealiikkeisellä Voitolla ei ollut ongelmia mennä väliä viidellä askeleella, mutta se ei puolestaan malttanut keskittyä hyppyihin, ja kolauttikin ensimmäiseen esteeseen ja okserista se tiputti yhden puomin.
Hevosista nuorin ja samalla kokemattomin Kolkata teki perusvarman suorituksen, joskin se hieman jarrutteli toiselle esteelle saadakseen mahdollisimman varman hypyn. Orin kanssa olisikin hyvä hypätä mahdollisimman paljon erikokoisia ja -näköisiä esteitä, jotta sen itsevarmuus lisääntyisi. Huithapelin ja Elmerin suoritukset olivat kaunista katseltavaa, ja ratsastajien työ näytti jo vähän liiankin helpolta, kun orit tulivat tarkasti esteiden keskelle, hyppäsivät varmasti sopivalla ilmavaralla ja suuntasivat heti seuraavalle esteelle. Elmerin kanssa ratsastajan piti tosin hieman lisätä tempoa, jotta askelmäärä säilyisi viitenä kuuden sijaan. Huithapelin askeleet sopivat puolestaan esteiden väliin kuin nakutettu.
Ratsukot tulivat saman harjoituksen vielä pari kertaa, ja Rampo ja Voitto hieman useammin, jotta niillekin saataisiin onnistuminen viimeiseksi suoritukseksi. Estekorkeutta säädettiin lopussa hevosten ja ratsastajien taitotasojen mukaisesti, ja tänään hieman hätäisemmille oreille korkeus pidettiin matalana ja helppoja suorituksia tehneille se nostettiin 90-100 senttimetrin paikkeille. Lopuksi laukkasimme vielä tovin uraa pitkin ja teimme muutaman suunnanmuutoksen laukanvaihtoineen ennen kuin siirryimme loppuverryttelyyn ja sen myötä loppukäynteihin vapailla ohjilla.
01.01.2016 - Vuosi otti ja vaihtui ja vuoden päättyminen tiesi loppua myös Epelin kisakaudelle. Kenttäkisojen ohella myös pelkästään rataesteitä ja kouluratsastusta kisannut ori on napsinut sijoituksia toisensa perään, vaikka aina kisareissut eivät ole menneet reaktiivisen hevosen kanssa aivan nappiin, vaan kotiin on jouduttu lähtemään tyhjin käsin. Pari kertaa olen joutunut perumaan osallistumisemme aivan viime hetkillä, sillä ori ei ole ottanut rauhoittuakseen uuteen paikkaan päästyään, vaan pitänyt meteliä itsestään ja tehnyt kaikkea muuta kuin kuunnellut ratsastajaansa - tällöin ei ollut järkeä lähteä edes koittamaan onneaan. Kenttäkisoissa CIC1-tasolla kisannut ori sijoittui yhteensä 38 kertaa, joista kaksi oli lajin cup-kisoissa viime kesänä. Rataesteiltä on herunut sijoituksia 31 kappaletta metrin ja 110 senttimetrin radoilta, kun taas kaikki 24 kouluratsastussijoitusta ovat tasolta helppo A. Kun kisakausi on saatu pakettiin, täytyy tuumailla miten orin ehtymättömät energiamäärät saadaan purettua ilman säännöllisiä kisareissuja. Jossain välissä on ainakin luvassa laatuarvosteluissa käyntiä ja niihin valmistautumista, mutta aikavälistä emme osaa vielä tarkempaa sanoa.
15.04.2015 - Pari päivää sitten löimme Milan kanssa kauppakirjat lukkoon koskien suomenhevosori Petäjän Huithapelia, ja tänään lähdin kuljetusvaunun kanssa hakemaan oria uudelle kotitallilleen. Hieman yli 3-vuotias kenttäpainotteinen ori oli hieman heräteostos, eikä tämä luonteellisesti ole aivan nappivalinta. Tulen siis varmaan katumaan aina silloin tällöin hartaasti tätä kauppaa, mutta koska tallin kenttäpainotteisten suomenhevosten joukossa on hieman vajetta, oli osaavalle orille aina tarve. Uskon kuitenkin, että tulemme tutustumisen jälkeen Epelin kanssa ainakin kohtalaisen hyvin toimeen, vaikka nyt ori yrittääkin kovasti päästä niskan päälle. Keneltä lienee ori luonteensa perinyt, sillä molemmat vanhemmat ovat tätä huomattaasti säyseämpiä tapauksia. Isänä Epelillä on kenttäpainotteinen Hurjimus, joka on palkittu useassa eri laatuarvostelussa. Epelin emä kerää hurmaa etenkin upealla värityksellään, ja Vaahterapolun Iloliemi keräsikin katseita minne menikin ruunivoikolla värillään yhdistettynä sabinokirjavuuteen.
30.09.2017 - Maastoestevalmennus, valmentajana Isla
Pierren ratsuna valmennuksessa oli kauniin rautias Huithapeli, jolla oli heti alkuun roimasti energiaa purettavana. Ratsastaja saikin verrytellä pitkään oria saadakseen sen kuulolle ja rauhoittumaan, mutta se toimi ilmeisesti hyvin sillä ensimmäisen tehtävän kaksi matalaa tukkia ylittyivät hyvällä tekniikalla ja roimalla ilmavaralla. Muistutin Pierreä istumaan ryhdikkäästi selässä, ettei vauhdikas ori ottaisi kierroksia liian etukenoisesta istunnasta tai muuttuisi etupainoiseksi. Tukkitehtävien jälkeen Epelin vauhti alkoi hidastua sopivaksi, mutta kierrokset nousivat jälleen kun ratsukko saapui tutustumaan veteen. Pierrellä oli täysi työ pitää orinsa käsissä, kun raudikko olisi halunnut syöksähtää vauhdilla veden ylitse. Sanoin Pierrelle, että Epelin kuumuessa kannattaa pyöräyttää voltti ja kikka tepsikin kun tehtävänä oli ylittää matala vesi ja ohjata hevonen siitä risuesteelle. Kehuin Epelin hyppytyyliä, vaikka vauhdista joutuikin muistuttamaan useampaan otteeseen. Viimeisenä suoritettiin rata, jossa vesi ylitettiin kaksi kertaa ja rataa laukatessa huomasin Epelin kapasiteetin esteillä. Orilla on selvästi taitoa ja esteiden korkeus olisi hyvin voinut olla korkeampi, jos resurssit olisivat meillä riittäneet.
20.05.2017 - Lemmenkipeä Epeli oli verestänyt esteratsun taitojaan ja päättänyt ponkaista tänään päivällä livohkaan tarhastaan, jonka portin ylin veräjä oli unohtunut jollakin sulkea. Syyllistä ei joudettu hakemaan, mutta joku saisi vielä kuulla kunniansa päästettyään huolimattomuuttaan juuri tämän hevosen karkuteille - lähes kuka tahansa muu olisi ollut miellyttävämpi vaihtoehto. Kauas orinkuvatus ei onneksi ollut kirmannut, vaan se oli pysähtynyt yhden tammatarhan kupeeseen ja pörhisteli päiväheiniään rouskutteleville neitosille, jotka eivät olleet huomaavinaan raudikkoa oria. Huomattuaan meidät Epeli spurttasi kivenheiton päähän ulottumattomiimme, eikä sen kanssa auttanut houkuttelut, maanittelut tai tuskailut, vaan se oli hartaasti päättänyt leikkiä kustannuksellamme hyvän tovin. Lopulta saimme saarrettua orin maneesin suulle ja hevonen onneksemme pinkaisi sisään hallin avonaisista ovista. Sisällä se päästeli riehakkaasti pukkilaukkaa päästä päähän aina uudelleen ja uudelleen, kunnes se alkoi näyttää väsymisen merkkejä ja lopulta antoi ottaa itsensä kiinni. Takaisin tarhaansa jouduttuaan ori näytti kyllä luvattoman tyytyväiseltä itseensä.
22.05.2016 - Estevalmennus
Kentällä kävi jo täysi kuhina, kun viisi ratsastajaa lämmittelivät hevosiaan itsenäisesti saapuessani kentän laidalle. Tänään oli luvassa ryhmävalmennus rataesteillä, ja oriviisikko oli heti innoissaan menossa. Ennestään toisensa tuntevat hevoset eivät olleet seurasta moksiskaan, ja ne olivatkin virkkuja aivan muista syistä. Kukin meinasi tahollaan lähteä kerran jos toisenkin lisäämään tahtia, mutta ratsastajat saivat ratsunsa nopeasti takaisin ruotuun. Voitto-ori oli kaikista pahin, ja se painoikin melko hanakasti kuolaimelle ja viskeli päätään saadakseen tahtonsa lävitse. Käskin ratsastajaa vain höllätä hieman ohjista ja hidastaa hevosta istumalla syvemmin satulaan, niin ori ei saa kiusausta pistää ohjasapuja vastaan päällä painamalla. Ratsukot olivat tehneet itse alkuverryttelyt, joten aloitimme valmennuksen puomi- ja kavalettiharjoituksella, jossa maapuomeja ja muutama kavaletti oli asetettu kolmikaariselle kiemurauralle. Käskin ratsukkoja tulla tehtävälle aina kierroksen mukaisesta lyhyestä päädystä alkaen ja riittävillä turvaväleillä, jotta kukin ratsukko saa riittävästi työskentelytilaa, eikä seuraava ratsukko ole persuuksissa kiinni mahdollisten virheiden jälkeen.
Tummanraudikko Kolkata lähti ratsastajineen ensimmäisenä tehtävälle, ja hyvällä tempolla liikkuva ori asteli tarkasti puomien ja kavalettien ylitse asettuen hyvin kaarroksiin. Perässä tuleva Rampo liikkui edukseen ravissa, mutta ensimmäiselle kavaletille tämä innokas pikkuori syöksähti ratsastajansa yllätykseksi ja hyppäsi sen yli astumisen sijaan. Käskin ratsastajan tuoda hevosen uudelleen tehtävälle heti kun suinkin vain on mahdollista ja tilaa riittävästi. Ennen Rampoa tehtävän suorittivat Huithapeli ja Elmeri, jotka molemmat tekivät taitavina estehevosina pesunkestävät suoritukset, mikä ei kyllä ollut millään tavalla yllättävää tehtävien helppouden takia. Uusintayrityksen ottanut Rampo sai ennen kavaletteja ennakoivia pidätteitä ratsastajaltaan, joten nyt askellaji säilyi ravina ja hypyiltä säästyttiin. Myös viimeisenä tehtävälle tullut Voitto yritti pariinkin otteeseen nostaa laukan, mutta pidätteet menivät nyt hyvin perille ja muutamaa laukka-askelta lukuun ottamatta hyvin pyörivä ravi säilyi yllä.
Kun sama tehtävä oli tultu pariin otteeseen kumpaankin suuntaan, siirryimme välikäyntien jälkeen isommille esteille ja laukka-askelia laskemaan. Hyppäisimme kahden esteen sarjaa, ja esteiden välissä ratsastajien tulisi laskea kuuluvalla äänellä hevostensa askeleet. Annoin myös askelille ideaalimääräksi viisi askelta, jota ratsukon tulisi tavoitella. Rampo ratsastajineen lähti jälleen energisesti liikkeelle ja ori tulikin esteille tarkasti ja hyppäsi ne varmasti varoen kolauttamatta jalkojaan puomeihin. Lyhytlaukkainen ori joutui pidentämään askeliaan reilusti, jotta se saisi mentyä pystyesteen ja okserin välin viidellä askeleella. Askelia kertyi kuitenkin seitsemän, kun Rampo teki vielä juuri ennen estettä minimaalisen askelluksen ja hyppäsi esteen hassun näköisesti aivan sen edestä. Nopealiikkeisellä Voitolla ei ollut ongelmia mennä väliä viidellä askeleella, mutta se ei puolestaan malttanut keskittyä hyppyihin, ja kolauttikin ensimmäiseen esteeseen ja okserista se tiputti yhden puomin.
Hevosista nuorin ja samalla kokemattomin Kolkata teki perusvarman suorituksen, joskin se hieman jarrutteli toiselle esteelle saadakseen mahdollisimman varman hypyn. Orin kanssa olisikin hyvä hypätä mahdollisimman paljon erikokoisia ja -näköisiä esteitä, jotta sen itsevarmuus lisääntyisi. Huithapelin ja Elmerin suoritukset olivat kaunista katseltavaa, ja ratsastajien työ näytti jo vähän liiankin helpolta, kun orit tulivat tarkasti esteiden keskelle, hyppäsivät varmasti sopivalla ilmavaralla ja suuntasivat heti seuraavalle esteelle. Elmerin kanssa ratsastajan piti tosin hieman lisätä tempoa, jotta askelmäärä säilyisi viitenä kuuden sijaan. Huithapelin askeleet sopivat puolestaan esteiden väliin kuin nakutettu.
Ratsukot tulivat saman harjoituksen vielä pari kertaa, ja Rampo ja Voitto hieman useammin, jotta niillekin saataisiin onnistuminen viimeiseksi suoritukseksi. Estekorkeutta säädettiin lopussa hevosten ja ratsastajien taitotasojen mukaisesti, ja tänään hieman hätäisemmille oreille korkeus pidettiin matalana ja helppoja suorituksia tehneille se nostettiin 90-100 senttimetrin paikkeille. Lopuksi laukkasimme vielä tovin uraa pitkin ja teimme muutaman suunnanmuutoksen laukanvaihtoineen ennen kuin siirryimme loppuverryttelyyn ja sen myötä loppukäynteihin vapailla ohjilla.
01.01.2016 - Vuosi otti ja vaihtui ja vuoden päättyminen tiesi loppua myös Epelin kisakaudelle. Kenttäkisojen ohella myös pelkästään rataesteitä ja kouluratsastusta kisannut ori on napsinut sijoituksia toisensa perään, vaikka aina kisareissut eivät ole menneet reaktiivisen hevosen kanssa aivan nappiin, vaan kotiin on jouduttu lähtemään tyhjin käsin. Pari kertaa olen joutunut perumaan osallistumisemme aivan viime hetkillä, sillä ori ei ole ottanut rauhoittuakseen uuteen paikkaan päästyään, vaan pitänyt meteliä itsestään ja tehnyt kaikkea muuta kuin kuunnellut ratsastajaansa - tällöin ei ollut järkeä lähteä edes koittamaan onneaan. Kenttäkisoissa CIC1-tasolla kisannut ori sijoittui yhteensä 38 kertaa, joista kaksi oli lajin cup-kisoissa viime kesänä. Rataesteiltä on herunut sijoituksia 31 kappaletta metrin ja 110 senttimetrin radoilta, kun taas kaikki 24 kouluratsastussijoitusta ovat tasolta helppo A. Kun kisakausi on saatu pakettiin, täytyy tuumailla miten orin ehtymättömät energiamäärät saadaan purettua ilman säännöllisiä kisareissuja. Jossain välissä on ainakin luvassa laatuarvosteluissa käyntiä ja niihin valmistautumista, mutta aikavälistä emme osaa vielä tarkempaa sanoa.
15.04.2015 - Pari päivää sitten löimme Milan kanssa kauppakirjat lukkoon koskien suomenhevosori Petäjän Huithapelia, ja tänään lähdin kuljetusvaunun kanssa hakemaan oria uudelle kotitallilleen. Hieman yli 3-vuotias kenttäpainotteinen ori oli hieman heräteostos, eikä tämä luonteellisesti ole aivan nappivalinta. Tulen siis varmaan katumaan aina silloin tällöin hartaasti tätä kauppaa, mutta koska tallin kenttäpainotteisten suomenhevosten joukossa on hieman vajetta, oli osaavalle orille aina tarve. Uskon kuitenkin, että tulemme tutustumisen jälkeen Epelin kanssa ainakin kohtalaisen hyvin toimeen, vaikka nyt ori yrittääkin kovasti päästä niskan päälle. Keneltä lienee ori luonteensa perinyt, sillä molemmat vanhemmat ovat tätä huomattaasti säyseämpiä tapauksia. Isänä Epelillä on kenttäpainotteinen Hurjimus, joka on palkittu useassa eri laatuarvostelussa. Epelin emä kerää hurmaa etenkin upealla värityksellään, ja Vaahterapolun Iloliemi keräsikin katseita minne menikin ruunivoikolla värillään yhdistettynä sabinokirjavuuteen.